Lumen tulo on helpottanut edes vähän pimeän ajan mukanaan tuomaa väsymystä. Silti minulla on suuri kaipuu laiskojen, lämpimien kesäpäivien perään. Ajellessani maaseudulla muistan, miltä samat maisemat näyttävät kun aurinko paistaa ja leppeä tuuli käy viljapeltojen yllä. En suhtautunut marrashyhmään aikaisemmin näin, nämä tuntemukset ovat viime vuosien tuotosta.
4 kommenttia:
Vuosi vuodelta talvet tulevat vaikeammiksi, mistäköhän se johtuu?
Huokaus.
Lapsena kesät tuntuivat kestävän ikuisuuden, nykyään ne menevät hetkessä ohitse. Ehkä siksi juuri pimeät ajatkin on vaikeampi kestää, kun sitä valon vastapainoa ei enää tunnu juurikaan olevan.
Etelässä on aina kesä (kun menee tarpeeksi kauas). Netistä löytyy äkkilähtöjä tuohon tuskaan...
Korpun, niin mutta kun se ei ole sama asia. Ei ollenkaan. Vierailu lämmössä ei tuo samaa muikean mukavaa oloa kuin kotimaan luotettava aurinko.
Lähetä kommentti